Harrastukset

Tehinniemi

Ympäristön puhtaat kalavedet tarjoavat upeat kalastusmahdollisuudet ahvenesta ja hauesta aina taimeneen asti. Huvilan laiturissa on soutuvene ja varastossa onkivarusteet käytettävissä vuokralaisille. Alueen maastot tarjoavat hyvät puitteet kerätä marjoja ja sieniä. Tehin laivalaituri lähistöllä mahdollistaa vesistöliikkumisen myös matkustajalaivoilla. Tehinniemen hiekkaranta nuotiokotineen ja rantalentopallokenttineen on myös samalla lahdella. Talvella on mahdollisuus liikkua alueen moottorikelkka-reitistöillä.

Kuhmoinen

Päijänteen rannalla sijaitseva Kuhmoinen kuuluu Jämsän seutukuntaan, ja se on Keski-Suomen maakunnan eteläisin kunta; aiemmin kunta oli osa Päijät-Hämeen maakuntaa. Ihmisiä on Kuhmoisten alueella liikkunut jo tuhansien vuosien ajan, mistä osaltaan todistavat kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjäännökset. Kuhmoisten Päijälässä on linnavuori, jota käytettiin rautakaudella puolustusvarustuksena. Kuhmoisten Papinsaaressa on tehty keskiaikaisia löytöjä, sieltä on kaivettu esiin mm. Kalevala-korunakin tunnettu Kuhmoisten kukot.

Himosvuori

Jämsän Hiihtokeskus Himosvuori sijaitsee vain n.50 km päässä Kuhmoisista. Himoksella järjestetään kuukausittain eri tapahtumia. Talvella on vauhdikkaita kisoja, kesällä jopa rokkikonsertteja. Ajanvietettä löytyy kaikenikäisille. Talvisin avautuvat upeat rinteet, joista ei luonnetta puutu. Kesäisin on mahdollisuus golfin pelaamiseen. Haastetta kentistä löytyy kokeneillekin pelaajille.

Tehinmetsosta on matkaa noin 55 km Himokselle.

Riihivuoren laskettelukeskus

Riihivuoren laskettelukeskuksessa voit nauttia jopa kahdeksasta rinteestä. Taitojaan voi käydä myös kokeilemassa street:ssä, sekä kumpareilla. Käytössä on myös 40 kilometriä Muuramen kunnan ylläpitämiä ja huoltamia latuja, joista 6 kilometriä on valaistuja.

Tehinmetsosta on matkaa noin 90 km Riihivuorelle.

Päijänne

Kymijoen vesistöön kuuluva Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi. Päijänne on jylhä ja kirkasvetinen erämaajärvi, jossa kumpuileva mäkimaisema vallitsee kalliorantojen ja hiekkapoukamien vuorotellessa.

Päijänteessä on monipuoliset elinolosuhteet valtaosalle sisävesiemme kaloista. Alueen virtavesistä löytyy tummia ja happamia humuspuroja, reheviä ja hidasvirtaisia savikkojokia sekä kirkasvetisiä ja karuja harjukoskia. Ympäristön virtavesistä on tavattu ravun ja kahden nahkiaislajin lisäksi reilut 20 kalalajia. Yleisimmät virtavesilajit ovat pikkunahkiainen, kivisimppu, taimen ja made. Päijänteen selkävesien yleisimpiä kalalajeja ovat ahven, särki, siika, muikku ja kuore.

Päijälän linnavuori

Päijälän linnavuori on rautakautinen linnavuori Kuhmoisissa Saaresjärven rannalla. Linnan arvellaan olleen käytössä ainakin 1100-luvulla.

Linnavuori kohoaa ympäröivästä maastosta noin 25 metriä korkeammalle. Vuori on ylhäältäpäin katsottuna pyöreähkö. Kolmelta sivulta rinteet ovat lähes pystysuorat, neljäs sivu on loiva ja nähtävästi muinaisia varustuksia on ollut vain sillä.

Päijälän linnavuoren tekee erikoiseksi sen runsas esineellinen aineisto. Päijälän linnavuorelta on löytynyt muinaista esineistöä enemmän kuin miltään muulta Suomen linnavuorelta, mikä tosin johtunee osittain myös siitä, että paikalla on tehty poikkeuksellisen laajat kaivaukset. Paikalle jääneiden aseiden vuoksi on arveltu, että vuorella on käyty muinoin niin ankara taistelu, että paikasta on tullut tabu – paikka, jonne ei uskallettu mennä.

Linnavuorta on käytetty puolustustarkoituksiin. Sieltä on voitu viestittää savumerkein. Keihäänkärjet ja radiohiiliajoitukset jäsentävät asutuksen ajan 800 - 900 luvuille jKr. Merkitykseltään ja ajoitukseltaan Pukinvuoren muinaislinna vertautuu Kuhmoisten Päijälän muinaislinnaan, mikä täyttää todellisen linnavuoren kriteerit. Jyrkänpuoleista metsäistä rinnettä kavutessa vuoren länsirinteeltä avautuu kuvankaunis maisema pienen sokkeloisen järven kautta kauas siintäviin metsiin. Jyrkässä rinteessä, rappusia kulkiessa voi havaita mitä ilmeisimmin vanhan kivimuurin katkelman. Säilyneet kivikasat ovat ehkä toimineet puolustajien heittokivivarastoina.

Pyhänpään kalliomaalaukset

Pyhänpään kalliomaalaukset sijaitsevat Kuhmoisten Lästilän kylässä. Kalliomaalaukset on ajoitettu kivikautisiksi ja iältään noin 6000 vuotta vanhoiksi. Pyhänpään alueella kalliomaalauksia on kahdella alueella, joista ensimmäinen löytyi vuonna 1992. Toinen alue varmistui keväällä 1997. Näistä alueista vajaan 500 metrin päästä löytyi keväällä 2001 vielä yksittäinen maalaus.

Punamullalla värjätyissä maalauksissa on erotettavissa ihmishahmoja, suuri hirvi sekä vinoristejä. Suurin osa maalauksista on kuitenkin epäselviä läikkiä ja värialueita.